Kehote (prompti)
Kehote ei ole se yksi kysymys, jonka kirjoitat kenttään. Se on koko teksti, jonka malli näkee sillä hetkellä – ja se selittää, miksi vastaus muuttuu vaikka kysymys pysyy samana.
Mikä on kehote?
Kehote on koko se teksti, jonka kielimalli saa syötteeksi ennen kuin se alkaa muodostaa vastausta. Se ei siis ole pelkkä viimeisin kysymyksesi. Samaan syötteeseen kuuluvat myös palvelun oma järjestelmäohje, jota et näe, koko siihenastinen keskusteluhistoria molempien osapuolten repliikkeineen sekä kaikki liitetyt dokumentit ja taustatiedot. Malli käsittelee tämän kokonaisuuden yhtenä tekstinä eikä erottele, mikä osa siitä tuli sinulta ja mikä jostain muualta.
Siksi vastaus voi muuttua vaikka kirjoitat täsmälleen saman kysymyksen: jos keskustelu ympärillä on eri, myös kehote on eri. Sama syy selittää, miksi pitkässä keskustelussa kannattaa joskus aloittaa puhtaalta pöydältä – vanha aineisto ei katoa mihinkään vaan kulkee mukana jokaisessa viestissä.
Termistä käytetään suomeksi kahta muotoa. Puhekielessä on vakiintunut "prompti", ja siitä johdetut promptaus ja promptata ovat arkikäytössä yleisiä. "Kehote" on suositeltu suomennos ja luontevampi asiatekstissä. Molemmat tarkoittavat samaa asiaa, ja tällä sivustolla käytetään kehotetta ensisijaisena terminä ja promptia sen rinnalla.
Mikä suomeksi kehotettaessa on erilaista
Ensimmäinen ero on rekisteri. Englanniksi kirjoitettu ohje ei ota kantaa siihen, sinutellaanko vai teititelläänkö lukijaa, koska englannissa ero ei näy sanamuodoissa. Suomeksi se näkyy joka virkkeessä, joten se pitää kertoa kehotteessa erikseen. Jos et kerro, malli valitsee itse, ja valinta vaihtelee kesken tekstin – asiakaskirjeessä se huomataan heti.
Toinen ero on tieto itsessään. Suomalaiset luvut, viranomaisohjeet ja säädöstiedot ovat mallien opetusaineistossa ohuemmin edustettuina kuin englanninkielinen vastine, ja ne myös vanhenevat. Luotettavin tapa on antaa luvut ja säädöskohdat itse kehotteessa ja pyytää mallia käyttämään vain niitä, sen sijaan että pyytäisi sitä muistamaan ne.
Kolmas ero on pituus. Sama asiasisältö vie suomeksi enemmän merkkejä ja tavuja kuin englanniksi, joten englanninkielisestä ohjeesta kopioidut merkkirajat tuottavat suomeksi tönkköä ja katkonaista tekstiä. Kannattaa asettaa rajat väljemmiksi ja mieluummin karsia jälkikäteen. Käytännön esimerkit ja valmiit rakenteet löytyvät oppaasta promptaus suomeksi.
Mikä kehotteessa oikeasti ratkaisee
Eniten vaikuttavat yleisö ja tarkoitus. Kun kerrot kenelle teksti menee ja mitä lukijan pitäisi sen jälkeen tehdä, malli tekee kymmeniä pieniä valintoja sanastosta ja rakenteesta oikeaan suuntaan. Roolileikki tyyliin "toimit kokeneena asiantuntijana" tekee tästä vain kalpean varjon: se kuulostaa ohjeelta mutta ei sisällä rajausta, jota malli voisi käyttää.
Äänensävy kannattaa näyttää eikä kuvailla. Adjektiivilista – ammattimainen, lämmin, selkeä, napakka – tarkoittaa jokaiselle eri asiaa, myös mallille. Yksi kappale omaa aiempaa tekstiäsi esimerkkinä ohjaa lopputulosta huomattavasti tarkemmin kuin viisi määrettä, koska esimerkistä malli näkee virkkeiden pituuden, sanavalinnat ja sen mitä jätetään sanomatta.
Kolmas asia on kustannus. Kehote luetaan uudelleen jokaisella viestillä, eli pitkä pohjaohje maksaa tokeneina yhä uudestaan koko keskustelun ajan – kuukausitilauksessa se ei näy laskussa, mutta rajapintakäytössä ja pitkissä keskusteluissa se näkyy. Siksi toistuvaan työhön kannattaa hioa muutama vakiokehote valmiiksi sen sijaan että kirjoittaisi ohjeen joka kerta alusta. Kokosimme valmiita kehotteita yleisimpiin työtehtäviin.
Liittyvät käsitteet
Konteksti-ikkuna on se tila, johon kehote kokonaisuudessaan pitää mahtua. Kielimalli on järjestelmä, joka kehotteen lukee ja jatkaa sitä, ja hallusinaatio on se, mitä tapahtuu kun kehotteessa ei ole tarvittavaa tietoa mutta malli vastaa silti. Koko sanasto on sanastosivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Sanotaanko suomeksi prompti vai kehote?
Molemmat ovat käytössä, eikä kumpikaan ole väärin. Puhekielessä ja työpaikoilla on vakiintunut "prompti", joka on suora laina englannin sanasta prompt, ja siitä johdetut muodot kuten promptaus ja promptata ovat arjessa yleisiä. "Kehote" on suositeltu suomennos ja se toimii paremmin kirjoitetussa asiatekstissä, ohjeissa ja koulutusmateriaaleissa. Käytämme tällä sivustolla kehotetta ensisijaisena terminä ja mainitsemme promptin rinnalla, koska sitä ihmiset useimmiten hakevat. Valitse organisaatiossasi toinen ja pysy siinä, ettei samasta asiasta synny kahta eri käsitettä.
Pitääkö kehotteen olla pitkä?
Ei pituuden itsensä vuoksi. Pitkä kehote auttaa vain silloin, kun lisäteksti tuo mallille tietoa, jota sillä ei muuten ole: kenelle teksti on tarkoitettu, mihin sitä käytetään, mitä lähdeaineistoa saa käyttää ja mitä ei saa tehdä. Toistoa, kohteliaisuuksia ja adjektiivikasoja lisäävä pituus ei paranna tulosta, mutta se kuluttaa tokeneita ja voi hukuttaa olennaisen ohjeen keskelle tekstimassaa. Käytännössä muutama tarkka virke taustasta ja yksi esimerkki halutusta lopputuloksesta vie pidemmälle kuin sivun mittainen ohjeistus.
Kannattaako mallille antaa rooli, kuten "toimit asiantuntijana"?
Roolin antaminen auttaa vähemmän kuin yleisesti uskotaan. Pelkkä "toimit asiantuntijana" ei kerro mallille mitään sellaista, mitä se ei jo päättelisi kysymyksestä, eikä se tee vastauksesta tarkempaa. Hyötyä syntyy vasta kun rooli sisältää oikeaa rajausta: mitä osaamista käytetään, mitä ei mainita, minkä tasoiselle lukijalle puhutaan ja mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Sama vaikutus saadaan yleensä suoremmin kertomalla yleisö ja tarkoitus. Jos rooli tuntuu tarpeelliselta, kirjoita se konkreettisena tilanteena eikä arvonimenä.
Miksi sama kehote antaa eri vastauksen joka kerta?
Kielimalli ei valitse aina todennäköisintä seuraavaa tokenia vaan arpoo sen todennäköisyysjakaumasta, ja tätä satunnaisuutta säädellään lämpötila-asetuksella. Chat-käyttöliittymissä asetus on sellainen, että vaihtelua syntyy tarkoituksella, koska se tekee tekstistä luontevampaa. Lisäksi taustalla oleva malliversio päivittyy, järjestelmäohje voi muuttua ilman ilmoitusta ja aiempi keskustelu vaikuttaa vastaukseen. Jos tarvitset toistettavuutta, käytä rajapintaa ja laske satunnaisuus matalaksi, anna tarkka muotovaatimus ja pyydä vastaus rakenteisena. Täysin identtistä tulosta ei silti kannata odottaa.