Promptaus suomeksi
Suurin osa promptausohjeista on kirjoitettu englanniksi ja englannille. Tämä opas käsittelee sitä osaa, joka on suomeksi erilaista – ja se on isompi osa kuin miltä ensin näyttää.
Kannattaako promptata suomeksi vai englanniksi?
Kirjoita suomeksi aina kun haluat vastauksen suomeksi. Nykyiset mallit ymmärtävät suomenkielisen ohjeen yhtä hyvin kuin englanninkielisen, ja englanniksi ohjeistettu suomenkielinen vastaus kuulostaa lähes aina käännetyltä: sanat ovat suomea, rakenne englantia. Ainoa tilanne, jossa englanninkielinen ohje kannattaa, on rajapintakäyttö isolla volyymilla – silloin lyhyempi ohje on halvempi, koska suomi kuluttaa enemmän tokeneita. Kuukausitilauksessa tuosta ei ole mitään hyötyä.
Loput tästä oppaasta käsittelee sitä, mikä suomeksi promptatessa menee tavallisimmin pieleen. Yleiset ohjeet – ole täsmällinen, anna esimerkki, kerro formaatti – pätevät suomeksikin, eikä niitä toisteta tässä.
Ongelma numero yksi: rekisteri jää määrittelemättä
Suomessa on kaksi asiaa, jotka englanninkielinen prompti ei koskaan joudu ratkaisemaan: sinuttelu vai teitittely, ja virkakieli vai puhekieli. Jos et kerro kumpaa haluat, malli valitsee neutraalin yleiskielen, joka kuulostaa yritysesitteeltä. Se on se tunnistettava "tekoälysuomi", josta lukija huomaa tekstin koneen kirjoittamaksi.
Korjaus on pieni mutta se pitää tehdä joka kerta: kerro kenelle teksti menee ja anna yksi esimerkkilause siitä, miltä haluat sen kuulostavan. Esimerkki tekee enemmän kuin mikään adjektiivilista, koska "rento mutta asiallinen" tarkoittaa mallille eri asiaa kuin sinulle.
Esimerkkituloste. Kielimalli tuottaa eri sanamuodon joka ajolla, joten oma tuloksesi ei ole sanatarkasti tämä – tuloste kuvaa tason ja tyypilliset ongelmakohdat.
Esimerkkituloste. Kielimalli tuottaa eri sanamuodon joka ajolla, joten oma tuloksesi ei ole sanatarkasti tämä – tuloste kuvaa tason ja tyypilliset ongelmakohdat.
Ero ei ole siinä että jälkimmäinen prompti on pidempi. Se on siinä, että jälkimmäisessä on kolme asiaa, joita mallilla ei ole mistään muualta: vastaanottaja, aiempi suhde ja esimerkki äänensävystä.
Ongelma numero kaksi: suomalaiset yksityiskohdat
Tämä on suomenkielisen promptaamisen tärkein ero englanninkieliseen, ja se on myös se, joka aiheuttaa eniten vahinkoa. Mallien opetusaineistossa suomalainen tieto on marginaalissa, ja marginaalissa oleva tieto on keskimääräistä useammin vanhentunutta. Yleinen arvonlisäverokanta nousi Suomessa 25,5 prosenttiin syyskuussa 2024, mutta malli tuottaa yhä säännöllisesti vanhan luvun, koska vanhaa lukua on aineistossa vuosikymmenen verran ja uutta muutama vuosi.
Sama koskee lomapalkkoja, työehtosopimusten kynnysarvoja, viranomaisten nimiä ja käytännössä kaikkea, mikä on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Käytännön sääntö on yksinkertainen ja se kannattaa opetella: jos luku on sellainen, että virhe siinä maksaa jotain, anna se promptissa itse äläkä pyydä mallia muistamaan sitä. Mallin vahvuus on tekstin muotoilu, ei suomalaisen säädöstiedon ajantasaisuus.
Sama koskee päivämääriä. Malli ei tiedä mikä päivä tänään on, ellet kerro sitä, ja se arvaa mieluummin väärin kuin kysyy.
Ongelma numero kolme: suomi on pitkää
Suomenkielinen teksti vie enemmän tilaa kuin englanninkielinen sekä merkkeinä että tokeneina. Käytännössä tämä näkyy kahdessa paikassa. Jos pyydät "enintään 300 merkkiä", saat suomeksi selvästi vähemmän asiaa kuin englanniksi – merkkiraja kannattaa asettaa väljemmäksi kuin englanninkielisessä esikuvassa. Ja jos syötät pitkiä dokumentteja, konteksti-ikkuna täyttyy nopeammin kuin englanninkielinen ohjeistus antaa ymmärtää.
Mittasimme kertoimen erikseen, koska sitä ei ollut julkaissut kukaan: suomi ja tokenit.
Valmis runko, jonka voi kopioida
Tämä runko ei ole taikuutta, vaan muistilista niistä kohdista, jotka suomeksi jäävät useimmin kertomatta. Jätä pois se, mikä ei koske tehtävääsi.
- Tehtävä yhdellä lauseella. Mitä pitää syntyä – viesti, tiivistelmä, lista, luonnos.
- Kenelle. Vastaanottaja ja suhde häneen. Tämä ratkaisee sinuttelun, teitittelyn ja koko rekisterin.
- Faktat, joita mallilla ei ole. Luvut, päivämäärät, nimet, hinnat. Erityisesti kaikki suomalainen säädös- ja verotieto.
- Pituus ja muoto. Suomeksi väljempi merkkiraja kuin englanniksi samalle asiasisällölle.
- Yksi esimerkkilause äänensävystä. Korvaa kymmenen adjektiivia.
- Mitä ei saa tehdä. Yleensä: ei pahoittelufraaseja, ei keksittyjä lukuja, ei englanninkielisiä termejä selittämättä.
Milloin promptin hiominen ei auta
On kaksi tilannetta, joissa parempi prompti ei pelasta mitään. Ensimmäinen on se, että malli ei yksinkertaisesti tiedä asiaa – suomalaista yksityiskohtaa, tuoretta muutosta, yrityksesi sisäistä käytäntöä. Silloin ratkaisu on antaa tieto mukana, ei muotoilla kysymystä uudelleen. Toinen on se, että tehtävä vaatii lähteitä. Jos vastauksen pitää olla tarkistettavissa, lähteitä hakeva työkalu on oikea valinta, ei parempi prompti.
Seuraavaksi
Toimialakohtaiset valmiit promptit löytyvät promptikirjastosta, käsitteet auki sanastosta, ja se mitä työkaluihin ylipäätään saa syöttää on käsitelty tietoturvaoppaassa.
Usein kysytyt kysymykset
Kannattaako promptata suomeksi vai englanniksi?
Kirjoita suomeksi, jos vastauksen pitää olla suomeksi. Nykyiset mallit ymmärtävät suomenkielisen ohjeen yhtä hyvin kuin englanninkielisen, ja englanniksi ohjeistettu suomenkielinen vastaus kärsii usein käännöskielisyydestä: rakenne on englannin, sanat suomen. Poikkeus on rajapintakäyttö isolla volyymilla, jossa englanninkielinen ohje on lyhyempi tokeneina ja siten halvempi. Kuukausitilauksessa tästä ei ole mitään hyötyä.
Miksi malli vastaa suomeksi oudon kankeasti?
Yleisin syy on se, että ohje on annettu englanniksi tai että malli on saanut esimerkin englanniksi. Silloin se kääntää mielessään ja tulos on suomea englannin rakenteella. Toinen tavallinen syy on liian lyhyt ohje: ilman rekisterin määrittelyä malli valitsee neutraalin yleiskielen, joka kuulostaa esitteeltä. Kolmas on se, että pyydät kerralla liikaa – pitkä monivaiheinen ohje pakottaa mallin tiivistämään, ja tiivistetty suomi kuulostaa aina kankealta.
Miten saan mallin teitittelemään johdonmukaisesti?
Sano se ohjeessa erikseen ja lisää yksi esimerkkilause siitä, miltä haluat sen kuulostavan. Pelkkä "teitittele" riittää yleensä ensimmäiseen vastaukseen mutta valuu pitkässä keskustelussa takaisin sinutteluun, koska teitittely on englanninkielisessä opetusaineistossa harvinainen ilmiö eikä siis mallin oletus. Esimerkkilause pitää sen paikallaan selvästi paremmin kuin käsky.
Pitääkö promptiin kirjoittaa rooli, konteksti ja formaatti?
Konteksti ja formaatti kannattaa, rooli harvemmin. "Toimit kokeneena markkinointipäällikkönä" vaikuttaa nykyisillä malleilla selvästi vähemmän kuin muutama vuosi sitten, kun taas se, kenelle teksti menee, kuinka pitkä sen pitää olla ja missä muodossa se palautetaan, muuttavat tulosta joka kerta. Jos joudut valitsemaan yhden asian, valitse yleisö.
Kannattaako suomalaiset erityistiedot antaa promptissa?
Kyllä, ja tämä on suomenkielisen promptaamisen tärkein yksittäinen ero. Mallit erehtyvät suomalaisissa yksityiskohdissa – arvonlisäverokannassa, lomapalkan laskennassa, viranomaisten nimissä – koska niiden opetusaineistossa suomalainen tieto on marginaalissa ja usein vanhentunutta. Anna oikea luku promptissa itse, äläkä oleta mallin tietävän sitä. Sama koskee vuosilukua: malli ei tiedä mikä päivä tänään on, ellet kerro.
Toimivatko valmiit englanninkieliset promptikirjastot suomeksi?
Käännettyinä huonosti. Englanninkieliset promptikokoelmat on viritetty englannin rekisteriin ja usein amerikkalaiseen liiketoimintakontekstiin, joten käännös tuottaa suomea, joka on kieliopillisesti oikein mutta kuulostaa väärältä. Nopeampi tie on kirjoittaa ohje itse suomeksi ja liittää mukaan yksi oma esimerkki siitä, miltä hyvä lopputulos näyttää.